Hyväksytty kassankokouksessa 3.8.2020
Vahvistettu Finanssivalvonnassa 14.8.2020
Voimaantulo 14.8.2020
Reka eläkekassa
ELÄKEKASSAN NIMI JA KOTIPAIKKA
1 § Vakuutuskassan nimi on Reka eläkekassa (jäljempänä eläkekassa).
Eläkekassan kotipaikka on Juupajoki.
ELÄKEKASSAN TOIMINTAAN SOVELLETTAVA LAKI
2 § Eläkekassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia
(1164/1992, jäljempänä VKL).
ELÄKEKASSAN TARKOITUS
3 § Eläkekassan tarkoituksena on työntekijän eläkelaissa (395/2006, jäljempänä TyEL),
työntekijän eläkelain voimaanpanolaissa (396/2006, jäljempänä TyELVPL) ja työntekijän
eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaissa (71/2016, jäljempänä TyELMVPL)
säädetyn eläketurvan mukaisten etuuksien myöntäminen.
Eläkekassan työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää työntekijöilleen TyEL 5 5:n 3 momentin
ja 150 §:n 2, 3 ja 5 momentin perusteella TyEL:n mukaisen eläketurvan. Sen lisäksi
työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää Iuottamustehtäviä hoitaville henkilöille TyEL:n
mukaisen eläketurvan.
ELÄKEKASSAN PIENIN JÄSENMÄÄRÄ
4 § Eläkekassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.
TOIMINTAPIIRI JA OSAKKAAKSI LIITTYMINEN
5 § Eläkekassan toimintapiirin muodostavat työntekijät, jotka kuuluvat Reka
eläkekassaan (y-tunnus 2726149-7) tai konserniin, jonka emoyhtiö on Reka Oy
(y-tunnus 2096440-5, mainittu konserni jäljempänä Reka-konserni) ja työntekijät
yhteisöissä sekä osakkuusyrityksissä, joista Reka—konsernin emoyhtiöllä tai emoyhtiön
pääomistajilla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosentin äänivalta.
Eläkekassan jäseniä ovat osakkaaseen työsuhteessa olevat työntekijät, joille osakas on
TyEL:n perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan sekä henkilöt, joille työnantaja on
näiden sääntöjen 3 § 2 momentin perusteella järjestänyt vapaaehtoisesti TyEL:n mukaisen
eläketurvan. Eläkekassan jäseniä ovat myös edellä mainituista yhteisöistä eläköityneet
eläkeläiset.
Jäsenen edunsaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla lakien ja säännösten mukaan on oikeus
perhe-eläkkeeseen.
6 § Eläkekassaan liittymisestä on työnantajan tehtävä kirjallinen hakemus eläkekassan
hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä eläkekassan hallituksen vaatimat selvitykset.
Eläkekassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan osakkaaksi. Eläkekassan osakkaaksi voivat
liittyä 5 §:ssä määritellyt yhteisöt.
Eläkekassaan kuuluvan osakkaan osakkuus päättyy osakkaan lakatessa kuulumasta 5 §:ssä
määriteltyihin yhteisöihin.
Eläkekassaan kuuluvalla osakkaalla on oikeus erota eläkekassasta maalis-, kesä-, syys-, tai
joulukuun viimeisenä päivänä, jolloin vakuutus lakkaa samasta ajankohdasta. Osakkaan on
ilmoitettava eroamisesta kirjallisesti eläkekassalle viimeistään kolme (3) kuukautta ennen
eroamispäivää. Eroaminen eläkekassasta ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin
vähintään vuosi on kulunut osakkaan liittymisestä eläkekassaan. Eläkekassasta eroavan on
selvitettävä, että hän on järjestänyt työntekijöilleen muulla tavoin TyEL:n mukaisen
eläketurvan siitä lukien, kun vakuutus päättyy.
Osakas on velvollinen osakkuutensa lakatessa, erotessaan tai tullessaan erotetuksi
eläkekassasta suorittamaan eläkekassalle määrän, jolla sen vastuuvelka eläkekassan
TyEL:n toiminnan osalta ylittää sanottua vastuuvelkaa kattamassa olevat varat. Sen lisäksi
osakas on velvollinen osakkuutensa lakatessa, erotessaan tai tullessaan erotetuksi tästä
eläkekassasta täydentämään vastuun siirron yhteydessä siirrettävää vakavaraisuuspääomaa
VKL 132 §:n 9 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Osakas on velvollinen suorittamaan
kaikki maksut eläkekassalle lähtiessään eläkekassasta.
Eroavalla, erotetulla tai osakkuutensa päättäneellä osakkaalla ei ole oikeutta eläkekassan
varoihin eikä vakuutusmaksun palautuksiin. Hallitus voi erottaa osakkaan, joka on jättänyt
suorittamatta näissä säännöissä määrätyt maksut.
Eläkekassaan kuuluvanjäsenen vakuutus päättyy hänen lakatessaan kuulumasta eläkekassan
toimintapiiriin.
7 § Eläkekassaan liittyvä työnantaja on velvollinen täydentämään eläkekassan
vastuunsiirron, vakuutustoiminnan vastaanottamisen tai työeläkevakuutusyhtiön
työnantajakohtaisen vakuutuskannan vastaanottamisen yhteydessä siirrettävää
vakavaraisuuspääomaa VKL 134 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa.
ETUUDET
8 § Eläkekassan jäsenellä, entisellä jäsenellä tai hänen edunsaajallaan on TyEL:n ja
TyELVPL:n ja TyELMVPL:n mukaisesti oikeus saada eläkekassalta mainituissa laeissa
säädettyjä eläkkeitä ja etuuksia.
Edellä tarkoitettujen eläkkeiden ja etuuksien saamisen ehdot ja määrä sekä niiden
hakeminen ja maksaminen määräytyvät TyEL:n, TyELVPL:n ja TyELMVPL:n sekä niiden
perustella annettujen asetusten sekä näiden sääntöjen perusteella.
Eläkkeet maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan ilmoittamalle pankkitilille.
VAKUUTUSMAKSUT
9 § Eläkekassan osakkaat suorittavat eläkekassalle vakuutusmaksuina määrän, joka
eläkekassan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan eläkkeiden suorittamiseen, sosiaali- ja
terveysministeriön vahvistamien perusteiden edellyttämiin siirtoihin
vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen sekä eläkekassan hoito- ja muiden
kulujen kattamiseen. Edellä sanotun määrän suorittamiseen osakkaat osallistuvat jäsenille
maksettujen palkkojen mukaisessa suhteessa.
Eläkekassalla on oikeus periä vakuutusmaksun ennakkoa. Ennakolle laskettavasta korosta
määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa perusteissa. Eläkekassalla on
oikeus periä työeläkevakuutusmaksu yhdessä tai useammassa erässä. Ensimmäiseen
maksuerään sisällytetään myös vakuutuksen voimaantuloa edeltäneeseen aikaan
kohdistuva työeläkevakuutusmaksu.
Jollei vakuutusmaksua, joksi katsotaan myös vakuutusmaksun ennakkoa, ole suoritettu
kuukauden kuluessa sen erääntymispäivästä, vakuutusmaksulle lasketaan viivästyskorkoa
erääntymispäivästä sen kuukauden loppuun, jonka aikana maksu maksetaan. Viivästyskorko
lasketaan TyEL 164 §:n perusteella korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun
korkokannan mukaan.
Vakuutusmaksun maksuunpanosta ja maksuajasta päättää eläkekassan hallitus.
Vakuutusmaksu, jota ei ole suoritettu edellä 3 momentissa mainitun odotuskuukauden
aikana, ja 3 momentissa tarkoitettu viivästyskorko voidaan TyEL 159 §:n nojalla ulosmitata
ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa säädetään.
Eläkekassan osakkailla ei ole VKL 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
VARARAHASTO JA TAKUUPÄÄOMA
10 § Eläkekassalla on vararahasto, jota kartutetaan, kuten VKL:ssa on säädetty.
10 a § Eläkekassalla on takuupääomaa, jonka määrä on kaksimiljoonaa kolmesataatuhatta
(2 300 000) euroa. Takuuosuuksien nimellisarvo on viisikymmentätuhatta (50 000) euroa.
Takuuosuuksien määrä on neljäkymmentäkuusi (46) kappaletta.
Takuupääoman antajille suoritetaan korkoa neljä (4,0) prosenttia p.a. takuupääoman
määrästä.
Kassan jouduttua selvitystilaan takuupääoma maksetaan takaisin, kun kannansiirtoon
tarvittava vakavaraisuuspääoma on suoritettu eläkekassasta, muut velat on maksettu tai
niiden maksamiseen tarvittava määrä on varattu sekä muut kassan sitoumukset täytetty.
Eläkekassan toiminnan aikana takuupääoma voidaan maksaa takaisin, jos kaikki seuraavat
ehdot täyttyvät:
1) vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa on
kaikkien voimassa olevien säännöksien mukainen huomioiden erityisesti aina, että
vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa ylittää kulloinkin voimassa
olevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistaman vakavaraisuuspääoman
määrän, joka siirtyy työnantajakohtaisessa vakuutuskannan luovuttamisessa laskettuna niin,
että eläkekassan koko vakuutuskanta siirtyisi;
2) vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa on riittävä eläkekassan
toiminnan jatkumiseen; ja
3) eläkekassa on ennen takuupääoman takaisin maksamista varannut riittävät varat velkojen
ja kulujen suorittamiseen.
Eläkekassan tilintarkastajan ja vakuutusmatemaatikon on ennen takuupääoman takaisin
maksamista lausunnoillaan varmistettava, että takuupääoman takaisin maksamisen
edellytykset täyttyvät.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
11 § Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan
maksuvalmiutta silmällä pitäen. Eläkekassan varoja ei saa käyttää eläkekassan toiminnalle
vieraaseen tarkoitukseen.
Eläkekassa saa ottaa lainaa ainoastaan VKL 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
Lainojen yhteismäärä ei saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin neljän
kuukauden aikana eläkesuorituksiin tarvittava määrä. Eläkesuorituksiin katsotaan
maksettavat eläkkeet ja vastuunjakokorvaukset.
TILINPÄÄTÖS
12 § Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä laadittava
sosiaali- ja terveysministeriön asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten mukainen
tilinpäätös, joka on toimitettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen
varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
13 § Ylin päätösvalta eläkekassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella
jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä eläkekassan kotipaikassa tai Hyvinkäällä.
14 § Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi (1) ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan
kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia
ainoastaan toinen jäsen. Asiamies voi edustaa enintään yhtä kymmenesosaa (1/10)
kokouksessa edustetuista äänistä.
Osakkaalla on yhtä monta ääntä kuin sen palveluksessa on eläkekassan jäseniä edellisen
kalenterivuoden päättyessä. Jos kuitenkin osakkaiden yhteinen äänimäärä kokouksessa on
suurempi kuin jäsenten äänimäärä, otetaan kunkin osakkaan äänistä äänestyksen tulosta
laskettaessa huomioon vain niin suuri osa, että osakkaiden ja jäsenten äänimäärät tulevat
samansuuruisiksi. Vähennys tapahtuu suhteessa kunkin osakkaan äänimäärään. Äänten
mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.
Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän on esitettävä yksilöity ja päivätty
valtakirja.
Takuupääoma ei tuota äänivaltaa kassankokouksessa.
15 § Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo olevan siihen aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut,
joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutettujen yhteenlasketusta
äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka eläkekassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii
ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kassankokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava
osakkaiden edustajista.
16 § Varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta;
5) päätetään muista asioista, joihin edellisen toimintavuoden hallinto ja tilinpito antavat aihetta;
6) päätetään hallituksen puheenjohtajanja muidenjäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
7) toimitetaan erovuoroisten hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä vaali;
8) toimitetaan tarvittaessa tilintarkastajien ja varatilintarkastajien vaali; sekä
9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
17 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään
kaksi viikkoa ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos päätöksen tekeminen
kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava
eri kutsu, jos se pidetään yli neljän (4) viikon kuluttua kassankokouksesta.
Kutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa
siitä, kun vaatimus ylimääräisen kassankokouksen järjestämisestä on esitetty.
Kutsu kassankokoukseen toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan kassankokouksen
nimeämässä sanomalehdessä tai alan ammattilehdessä tai jäsenille lähetettävällä
kokouskutsulla.
Muut eläkekassan jäsenille ja osakkaille tarkoitetut tiedonannot toimitetaan osoiterekisterin perusteella
kirjeitse tai sähköpostitse.
18 § Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi
asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten ja osakkaiden
suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa
käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa.
Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta
määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksessa käsiteltäväksi, jos
hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun.
Kassan jäsenen ja osakkaan on saadakseen osallistua kassankokoukseen ilmoittauduttava
eläkekassalle kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään kutsussa mainittuna päivänä, joka voi
olla aikaisintaan viisi (5) päivää ennen kokousta.
19 § Eläkekassan hallitukseen kuuluu neljä (4) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan
kassankokouksessa. Eläkekassan osakkaat valitsevat kaksi (2) hallituksen jäsentä. Eläkekassan
jäsenet valitsevat muut eläkekassan hallituksen jäsenet. Kassankokous voi lisäksi valita enintään
kaksi (2) eläkekassan hallituksen varajäsentä, joista osakkaat valitsevat enintään puolet.
Kutsuttaessa varajäseniä hallituksen kokoukseen kutsutaan osakkaiden valitseman hallituksen
jäsenen ollessa estynyt osakkaiden valitsema hallituksen varajäsen ja jäsenten valitseman
hallituksen jäsenen ollessa estynyt jäsenten valitsema hallituksen varajäsen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan osakkaiden valitsemien
hallituksen jäsenten keskuudesta. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa
asioissa puheenjohtajan ääni.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on
neljä (4) vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen
päättyessä.
Eläkekassan toiminimen kirjoittaa kaksi (2) hallituksen jäsentä yhdessä tai toimitusjohtaja yhdessä
hallituksen jäsenen kanssa.
Eläkekassalla on (1) tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan tulee
olla KHT-tilintarkastaja tai, jos tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö, sen päävastuullisen
tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. Jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, on
eläkekassalla lisäksi yksi (1) varatilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-tilintarkastaja.
Kassankokous valitsee tilintarkastajan ja tarvittaessa varatilintarkastajan neljäksi (4) vuodeksi
kerrallaan. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava eläkekassalle,
kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.
Tilintarkastajana ei voi olla henkilö, joka on täyttänyt 70 vuotta.
KASSAN PURKAMINEN
20 § Eläkekassan asettamisesta selvitystilaan ja purkamisesta säädetään VKL:n 11 luvussa.
Jos eläkekassalle jää varoja sen jälkeen, kun se on suorittanut velkansa ja täyttänyt kaikki muutkin
sitoumuksensa, palautetaan jäljelle jääneet varat osakkaille niiden vastuuvelkaa vastaavassa
suhteessa.